Pitkopulu tervehtii pullakansaa!
Heippa vaan kaikille painon kanssa kamppaileville! Täällä löytyy kohtalotoveri.
Tänään pitkästä aikaa sain itseni lähtemään ihmisten ilmoille illanviettoon. Tiedättekö sen tunteen kun mikään, tarkoitan ei siis mikään vaate näytä hyvältä päälläsi? Kun pengot vaatekaapin yhä uudestaan ja uudestaan läpi ja huomaat, ettet löydä ainuttakaan vaatekappaletta, joka näyttäisi hyvältä päälläsi. Kello lähenee lähtöhetkeä ja katson itseäni peilistä kyynelsilmin. Todellisuus kolahtaa suoraan kasvoilleni juuri silloin.
Aiemmat viikot olen kartellut peilejä, sulkenut silmäni todellisuudelta ja halunnut kuvitella, että en minä niin ylipainoinen olekkaan. Ainahan kaapista löytyy arkikäyttöön tarvittavat XL ja XXL- koon paidat, joissa näytän jopa ihan siedettävältä.
Tänä iltana sitä en voi tehdä. On illanvietto ja tarkoituksena olisi pukeutua arkikaavuista poikkeavasti. Nauttia naiseudesta. Mutta turhautuneena totean jälleen kerran: ei hiustenlaitto, meikit, korut- ei mikään ehostus peitä sitä tuskaa mitä sisälläni koen. Siinä peilin edessä itseäni pettyneenä ja surullisena katsoen mietin, miten olen päästänyt itseni tähän pisteeseen elämässäni. Kuinka monta kertaa aiemmin tämä juuri samanlainen ilta on tullut vastaan? Kuinka monta kertaa sen annan tulla vielä vastaan?
Tämä blogini kertoo taistelustani painonpudotuksesta. Tervetuloa seuraamaan matkaani.
Terveisin Pitkopulu joka tahtoo olla salaattijoutsen. Jonain kauniina päivänä.
